Kotikonnuillani Vuosaaressa tapahtuu taas. Alueella sijaitsevassa taiteilijatalossa asuva Gunzi Holmström on tuonut Vuogalleriaan töitä hänen uusimmalta ilmaisukaudeltaan. Olemme tottuneet parin vuosikymmenen ajan näkemään Holmströmiltä video- ääni- ja digitaalista taidetta sekä yhteisötaiteellisia projekteja, mutta muutama vuosi sitten hän eräänlaisen henkisen kriisin tuloksena siirtyi maalaamaan vesiväreillä.
Taiteilijan kuvaama kriisi käsittelee uuden, näkymättömän, henkisen ulottuvuuden löytymistä Pariisin residenssin aikana. Taiteilija kertoo: ”Isoisäni, majakanvartija, sanoi, että tiedämme itsestämme sen verran, mitä mahtuu pikkusormeen. Minulle on syntynyt tarve syventyä kysymyksiin. jotka liittyvät ihmiseen totuuden etsijänä ja niihin avaimiin, joihin ihminen tarttuu sielullisissa oivalluksissaan. Pyrin ylittämään itseni maalaamalla sellaista, mitä en ihan tunne. Tämä on heittäytymistä, eräänlainen taiteellinen pyhiinvaellus”.
Taiteilijan teokset kuvaavat universaaleja symboleja ja muotoja ja osa töistä syntyy eräänlaisella automaattimaalauksella. Jo surrealistit käyttivät tätä tekniikkaa tavoitellessaan piilotajunnan näkyjä ja aisteille näkymätöntä maailmaa. Holmström kertoo meditoivansa nykyään säännöllisesti ja tutkivansa mm. keskiajan anonyymiä taidetta, Hieronymus Boschia ja ranskalaisia gobeliineja.
Ihmisen sisäisyyttä kuvaavilla teoksilla on usein mm. profeettojen nimiä. Kuvasivathan profeetat puheissaan sisäisiä visioita ja hengellistä maailmaa.
Itselleni tulee Holmströmin kuvamaailmasta mieleen keskiaikaisen abbedissaan ja visionäärin, Hildegard von Bingenin taide sekä tiibetinbuddhalaisen taiteen voimakas visuaalisuus. Myös Hilma af Klintin heleä, abstrakti kuvamaailma tuntuu vaikuttaneen taiteilijaan. Holmströmin ilmaisu on kuitenkin täysin omaperäistä. Näyttely on esillä Vuotalon galleriassa ajalla 18.6. – 29.8.2015. Toivottavasti mahdollisimman moni katsoja löytää tiensä näyttelypaikalle. Mielelläni näkisin Gunzi Holmströmin teoksia myöhemmin myös turkulaisissa gallerioissa.