Kulttuurien museon ja Cygneuksen museon sulkeminen ovat surullinen osa suomalaisen museolaitoksen ja museoviraston alasajoa. Museovirasto on ilmoittanut, että kulttuurien museon toiminnot siirtyvät nyt Kansallismuseon tiloihin. Ei auta muu kuin mennä katsastamaan tilanne ja samalla on pakko tunnustaa, että en ole Kansallismuseossa käynyt vuosikymmeniin. Vierailu on siis todella aiheellinen.
Vertailevaa uskontotiedettä Kuva: Päivi Kiiski
Inuiittien Meren Äiti sedan Kuva: Päivi Kiiski
Vieraita kulttuureja edustamaan on nyt valittu näyttely ”Uskontojen maailma”. Verrattuna Tennispalatsin hulppeisiin tiloihin käytössä on nyt ahdas nurkkaus ensimmäisessä kerroksessa. Tilaa on kuitenkin käytetty hyvin ja erityiskiitoksen saa tapa, jolla aihetta on hahmoteltu. Perinteisesti eri uskontoja esitellään omina kokonaisuuksinaan, mutta tässä näyttelyssä uskonnolliseen elämään ja kaikille uskonnoille luonteenomaisiin elämisalueisiin perehdytään aihepiireittäin: ”Aikakäsitys”, ”alttari”, ”juhlat”, ”lähetystyö”, ”rituaalinen puhtaus” jne. Tällainen jaottelu sopii erityisen hyvin omaan aikaamme, sillä näin löydämme eri uskonnoista YHDISTÄVIÄ piirteitä sen sijaan, että aina korostetaan ensisijaisesti eroavuuksia. Näyttely esittelee myös nk. uususkontoja, kuten uushindulaisuudesta ponnistavaa Hare Krishna –liikettä sekä ”Eroa kirkosta” –kamppanjan taustalla olevaa ateismia. Näyttelyssä on esillä hienoja esineitä ja rituaalikäytössä olevia taideteoksia ja näyttelyn tueksi on julkaistu myös pienimuotoinen katalogi.
Eroa kirkosta – T-paita Kuva: Päivi Kiiski
Muuten meno museon sisäänkäynnin luona oli kuin hollituvassa. Satuin vierailemaan päivänä, jolloin Citycon –kauppakeskukset tarjoilivat soppatykistä hernerokkaa ja ilmaista museokäyntiä. Vastineeksi piti ladata kännykkäänsä kauppakeskusten jatkuvasti päivittyvää suoramarkkinointia. Markkinamiesten ote oli minun makuuni hiukan liian aggressiivista, ei auttanut vaikka kerroin pääseväni museoalan ammattilaisena muutenkin ilmaiseksi museoon. Saatuani hernerokan eteeni, ryhdyin kuitenkin kuuliaisesti lappaamaan keittoa sisuksiini. Ilmaiseksi kun sai. Samalla kännykkääni naputeltiin kauppakeskus Columbuksen appsia.
Soppatykin kautta sisään Kuva: Päivi Kiiski
Kansallismuseon puistossa kävi melkoinen kuhina, sillä esillä oli 36 eri yhteisön koristelemia joulukuusia. Kaikkiaan mukana on jopa 600 innokasta koristelijaa. Mukana toteutuksessa on päiväkoteja, kouluja, opistoja, harrastuspiirejä, yrityksiä ja yhteisöjä. Useimmat joulukuusimetsän viritelmistä olivat ihan sympaattisia, suoranaista suosikkia oli vaikea löytää. Inhokki erottautui kyllä nopeasti. Erään arkkitehtitoimiston tylyäkin tylympi kattaus kapeita metalliputkia. Joulukuusimetsä on ”Finnskogar – metsäsuomalaiset” –näyttelyn oheisohjelmaa. Kiva kaupunkilaisia aktivoiva ja osallistava idea. Kuusimetsä on esillä 1.1.2015 asti.
Perinteinen joulukuusi Kuva: Päivi Kiiski
Pientä kritiikkiä täytyy kuitenkin antaa museon asiakaspalvelulle. Lippua lunastaessaan kävijä sai museorakennuksen pohjakartan, jossa mainostettiin jo päättynyttä samurai-näyttelyä. Hiukan irralliseksi jäi myös ala-aulan nurkassa esiintyvä yksinäinen jouhikonsoittaja – tai ehkä tällainen kaleidoskooppimainen kokemuspotpourri vaan kuuluu postmoderniin elämismaailmaamme.
Niin että tälläinen kauhistus. Kuva: Päivi Kiiski
Kansallismuseon perusnäyttelyt samaten kuin Seikkailut Siperiassa jäivät tällä kertaa näkemättä, sillä minulla oli kiire jatkaa taidegalleriakierrostani. Täytyypä jatkaa Kansallismuseon kierrosta vuodenvaihteen jälkeen.
Mutta nyt: toivotan kaikille lukijoilleni hyvää ja rauhallista joulua!
Päivittelyä 