Astuessani galleria Anhavan ovesta sisään tuntuu kuin siirtyisin jonkinlaiseen haamujen valtakuntaan. Galleriassa on esillä norjalaisen taiteilijan Anne-Karin Furunesin yksityisnäyttely ”Gestures”, joka esittelee varjomaisia, marginaaliin työnnettyjä naisia.
Näyttelyssä nähdään monipuolisesti eri tekniikkoja, mutta tunnelma pysyy kaikkien kohdalla samanlaisena. Furunes jatkaa työskentelyään arkistomateriaalien ja marginalisoitujen ryhmien parissa. Teokset perustuvat pääosin vanhoihin arkistokuviin Venetsiassa sijaitsevan San Servolon psykiatrisen parantolan asukkaista ja paikallisista työläisnaisista.
Uusissa teoksissaan Furunes keskittyy eleiden ja vartalon asentojen tarkasteluun. Taiteilijaa kiinnostavat pienet eleet: millä tavoin kädet pitävät toisistaan kiinni tai yrittävät pysyä paikoillaan, kinka sormet puristavat vaatteiden kangasta. Osassa teoksista Furunes on rajannut kasvot pois, jolloin huomion saavat vartalon asennot, jännitteet ja vartalon laskokset. San Servolon potilaiden dokumentaatiokuviin tallentunut kehonkieli on erityisen puhuttelevaa kun tiedämme, että henkilöt eivät ole itse asettuneet kuvaan vaan heidät on määrätty kuvattaviksi.
Tekniseltä toteutukseltaan useimmat teokset ovat monokromaattisia akryylimaalauksia kankaalle, jonka taiteilija on perforoinut käsin. Teosten työstäminen käsin on Furunesille tärkeää. Hän kuvailee miten hidas, meditatiivinen teosten äärellä vietetty aika ohjaa työskentelyä. Tuhansien erikokoisten reikien läpi siivilöityvä valo muodostaa valokuvamaisen kuvan, joka muuttuu tilan ja vallitsevan valon mukaan ja häviää olemattomiin teosten lähelle tultaessa. Tämä teosten tilassa muuttuva luonne, taiteilijan mukaan niiden ”hengittäminen” kytkeytyy menneisyyden kuvaamisen problematiikkaan.
Myös uusissa alumiiniteoksissa metallin pinta heijastaa valoa ja muuttuu sen mukaan: auringonvalossa teoksen pinta muuttuu miltei peilimäiseksi pinnaksi ja kuvan hahmottuminen vaikeutuu, kun taas tasaisessa, epäsuorassa valossa kuva nousee vahvemmin katsojalle näkyväksi.
Viime vuonna Furunes toteutti miltei kolmestakymmenestä perforoidusta alumiinilevystä koostuneen teoskokonaisuuden, joka oli esillä San Servolon saarella nykyisin sijaitsevan museon sisäpihalla ja ympäroivässä puistossa. Anhavalla nähdään muutama työ myös tältä työskentelyjaksolta. Gallerian alakerran tiloihin asettuvat ovaalinmuotoiset teokset jäljittelevät alkuperäisten kuva-arkistojen valokuvien muotoa ja Furunesin ajattelussa myös ihmisen hahmoa.