Päivittelyä

Päivi Kiiski toimii kuvataidejohtajana Turun museokeskuksessa. Rakastaa koiria, elokuvia ja ympäristötaidetta. Inhoaa maksalaatikkoa, kylmyyttä ja siivoamista.

Vuosi 1918 ja sen tulkinnat

1 kommentti

Vuoden 1918 traagiset tapahtumat ovat olleet runsaasti esillä kulttuurin piirissä. Tampereella esitetään oopperaa ”Veljeni vartija”, teatterien ohjelmistossa aihetta käsitellään monilla näyttämöillä.  Lukuisissa museoissa on sisällissota -aiheisia näyttelyitä. Uusin Museolehtikin on omistanut kokonaisen numeron vuoden 1918 tapahtumille.

Wäinö Aaltosen museossa avautuu syksyllä kansainvälinen ”Sisällissota” -niminen näyttely. Näyttelyssä ei käsitellä ainoastaan Suomen tapahtumia vuonna 1918,  vaan useita oman aikamme konflikteja. Näyttelyssä ovat mukana seuraavat taiteilijat: Adel Abidin, Francis Alys, Candice Breitz, Ismo Kajander, Heikki Marila, Anssi Pulkkinen, Paavo Räbinä ja Juha Welling.  Turun museokeskuksen Flickr-sivustolle puolestaan on avattu kahden valokuva-albumin kokonaisuus, joka esittelee tapahtumia, ihmisiä ja paikkoja Turussa vuosina 1917 ja 1918. Nämä museokeskuksen valokuvakokoelmiin kuuluvat kuvat ovat nyt ensimmäsitä kertaa esillä näin laajasti verkossa.

Vuoden 1917 levottomuudet enteilivät seuraavana vuonna alkanutta sisällissotaa. Museokeskuksen kokoelmien 53 valokuvassa nähdään mm. suuria mielenosoituksia, ryöstettyjä kauppaliikkeitä, raiteiltaan suistettu juna sekä satamassa upotettuja laivoja. Kuvat vankileiristä ja haudoista kertovat nekin tästä surullisesta ajanjaksosta Suomen historiassa. Kokoelmien kuvat esittelevät myös joitakin henkilöitä, jotka liittyvät Turun tapahtumiin 1917-1918.

Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares tuo sisällissotaa käsittelevään materiaaliin uuden näkökulman kirjoituksessaan Turun Sanomissa: ”Pitääkö trauma olla ikuinen?”  Hän toteaa, että historiantutkijan silmin on tietenkin hyvä, ettei menneisyyttä, tuskallistakaan, unohdeta. Samaan aikaan on kuitenkin pakko huolestua siitä, kuinka vuoden 1918 tapahtumien kuvaukset etääntyvät yhä kauemmas siitä, mitä historiantutkimus on pystynyt niistä rekonstruoimaan. Kumpia loppujen lopuksi todellisuudessa käsittelemme – historian ilmiöitä vai omaa aikaamme?  Vares painottaa, että vaikka toisin väitetään, kuvamme vuodesta 1918 ei ole enää vuosikymmeniin perustunut vapaussotamyyttiin.

Vuoden 1918 keskeisimpiä tutkijoita,  Marko Tikka, toteaa puolestaan: ”Käsitykset  vuoden 1918 tapahtumista vapaussotana tai kansalaissotana ovat paitsi omana aikanaan suosittuja historiantulkintoja, myös osa oikeiston ja vasemmiston poliittista identiteettiä. Ne ovat jo pitempään olleet lähinnä kiusallisia ja myös vahingollisia historian näkemisen ja ymmärtämisen kannalta. Vapaustulkinta oli 1930-luvun myytti, Linnan Pohjantähteläisyys oli 1960-1970 -luvun ja valtaosa nykyajan suomalaisista on jo loitontunut sitoutumisesta kumpaankaan.”

Vesa Vares muistuttaa, että käsitys, jonka mukaan asioista puhuttaisiin avoimesti vasta nyt ja että meidän täytyy yhä työstää historian sijasta traumaa, käsittelee nykyään jo oman aikamme angstia, ei enää vuoden 1918 tapahtumia. Tässä mielessä populaarikulttuuri kulkee osin jälkijunassa, myyttien luojina ja vahvistajina.

 

Mainokset

One thought on “Vuosi 1918 ja sen tulkinnat

  1. Varekselta oli vähän laajempi kirjoitus viime Kanavassa. Suositellaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s