Päivittelyä

Päivi Kiiski toimii kuvataidejohtajana Turun museokeskuksessa. Rakastaa koiria, elokuvia ja ympäristötaidetta. Inhoaa maksalaatikkoa, kylmyyttä ja siivoamista.

Lopetetaan antropologia

Jätä kommentti

Tällä raflavalla otsikolla aloittaa Elina Järvinen juttunsa uusimmassa Suomen Kuvalehdessä.

Heinäkuussa 2016 ministeri Sanni Grahn-Laasonen julkisti tiedotteen: nyt loppuu kortistoon kouluttautuminen. Kun ihminen valmistuu korkeakoulusta, hänen pitää heti saada koulutustaan vastaavaa työtä. Hallitusohjelman tavoitteena on siis nopeuttaa korkeakoululutettujen siirtymistä työelämään sekä vahvistaa korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Laadullisen työllistymisen ottaminen mukaan rahoitusmalliin edistää näitä tavoitteita. Ministeri perustikin työryhmän, joka pohtii ”laadullista” työllistämistä ja sitä, miten tällaista mitataan.

Miten työllistyy esim assyriologi? Entä antropologi?  Ruotsin elinkeinoelämän keskusliitto julkaisi muutama vuosi pamfletin: ”Miten pilata elämä. Opiskelemalla hyödyttömiä aineita (kuten kieliä, filosofiaa ja historiaa). Hupiopiskelua ei tule valtion enää maksaa”.

Vaan mitä on todellisuus esim antropologiaa opiskelleilla. Esim. Nokialla tehtiin antropologista tutkimusta jo 1990-luvulla. Kartoitettiin ystävyyssuhteita, miten ystävykset tapaavat, mitä he tekevät ja kuinka hyvin tuntevat toisensa. Antropologien perustama konsulttifirma on puolestaan tehnyt töitä jo mm. Koneelle, Fazerille, Elisalle, Marimekolle ja Fiskarsille.

Elina Järvinen haastattelee Helsingin yliopiston antropologian professori Timo Kaartista, joka esittää huolenaiheekseen  asian, joka askarruttaa varmaan kaikkia akateemisia aloja opiskelleita: pitäisikö yliopiston olla ammattikoulu? Eikö yliopiston tehtävänä ole nimenomaan opettaa – opiskelualasta riippumatta – kriittistä ajattelua ja analyysitapoja.

Järvisen jutusta puuttuu mielestäni tärkeä tulevaisuuden visio antropologeille. Suomi on  lähivuosikymmeninä monikulttuuristumassa kovaa kyytiä – halusimme sitä tai emme. Suurimmat haasteet maahanmuuttajilla on kotouttaminen ja integroiminen yhteiskuntaan. Eikö tässä työssä juuri tarvita antropologeja/etnologeja. Myös arabiankielen taito alkaa olla kovinkin hyödyllistä.  Museot ovat ottaneet kotouttamistyön osaksi omia strategioitaan ja museoissa jos missä antropologeilla/etnologeilla on tulevaisuudessa yhä keskeisempi  asema.

Ministerin asettaman työryhmän pitäisi luovuttaa ”laadullista työllistämistä” koskeva raporttinsa 2. maaliskuuta. Olisipa mielenkiintoista tutustua tähän raporttiin.  Miten koulutusta vastaava työ määritellään? Miten sitä mitataan? Mitä on laadullinen työllistyminen?   Pelkään pahoin, että raportti on pannukakku, joka johtaa yhä uusiin säästöihin ja supistuksiin yliopistomaailmassa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s