Päivittelyä

Päivi Kiiski toimii kuvataidejohtajana Turun museokeskuksessa. Rakastaa koiria, elokuvia ja ympäristötaidetta. Inhoaa maksalaatikkoa, kylmyyttä ja siivoamista.

Aineellista ja aineetonta

Jätä kommentti

Viime viikolla saimme lukea, että maailmanperintökohteiden listaan on tullut kaksi uutta tulokasta: rumba ja belgialainen olut. Unescon ylläpitämät listaukset jakaantuvat kahteen osaan: ainneelliseen ja aineettomaan. Suomi on mukana aineellisella puolella peräti seitsemän kohteen myötä:  Petäjäveden kirkko, Vanha Rauma, Suomenlinna, Verla, Struven kolmiomittausketju ja  Sammallahdenmäki. Lisäksi vielä Merenkurkun saaristo luontokohteena,

Aineeton kulttuuriperintö tuntuu minusta miltei vielä inspiroivammilta kuin aineellinen. Mukana ovat mm. flamenco, Pekingin ooppera, Välimeren ruokavalio. Yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemiseksi allekirjoitettiin Unescon yleiskokouksessa vuonna 2003. Tällä hetkellä sopimuksen piiriin kuuluu 166 valtiota. Yleissopimuksen asettamiin vaatimuksiin kuuluu aineettoman kulttuuriperinnön kansallisen luettelon laatiminen. Suomessa tätä luettelointia tehdään kahdessa tasossa. Vuonna  2016 avattu elävän perinnön wikiluettelo tarjoaa yhteisöille mahdollisuuden esitellä omaa kulttuuriperintöään ja erilaisia alakulttuureita. Ja vastavuoroisesti yleisölle mahdollisuuden tutustua siihen. Wikiluettelosta voi hakea vuonna 2017 avattavaan varsinaiseen kansalliseen  aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon, johon valittavista kohteista vastaa operus- ja kukttuuriministeriö.Unescon kasnsainväliseen listaan haettavien kohteiden on oltava listaltu tähän kansallisen tason luetteloon, On erityisen ilahduttavaa, että uusien kohteitten haravointia tehdään myös ruohonjuuritasossa

Maailmanperintöluettelossa on tällä hetkellä yhteensä 1054 kohdetta. Maailmanperintökomitean päätehtävänä on päättää maailmanperintörahaston käytöstä ja luetteloon vuosittain valittavista uusista kohteista sekä seurata maailmanperintökohteiden tilaa. Komiteaan kuuluu  21 jäsenmaata, mukaan lukien Suomi.  Suomen pääedustaja komiteassa on museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet.   Luulisi, että Suomesta löytyisi sopivia aineettomia mailmanperintökohteita kuten Muumit, saunominen avantouinteineen ja Nordic Walking. Toivokaamme että Kostet ajaa komiteassa hyvin myös Suomen potentiaalisia uusia kohteita.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s