Päivittelyä

Päivi Kiiski toimii kuvataidejohtajana Turun museokeskuksessa. Rakastaa koiria, elokuvia ja ympäristötaidetta. Inhoaa maksalaatikkoa, kylmyyttä ja siivoamista.

Pakolaistaiteilijan muotokuva

Jätä kommentti

Veikko Halmetojan luotsaamassa pienessä ARTag -galleriassa on paljon kiinnostavia ja ajankohtaisia näyttelyitä. Marraskuun 27. päivään asti auki oleva Dzamil Kamangerin näyttely ”Passports to heaven and hell” iskee taas ajan hermoon.

Vuonna 1948 Iranissa syntynyt Kamanger joutui jo nuorena 10 vuodeksi vankilaan siksi, että hänen veljensä oli osallistunut kurdipolitiikkaan. Vankilassa olo oli tuskastuttavaa erityisesti siitä syystä, että vangit eivät saaneet tehdä siellä  mitään. Kun vartijat kuulivat, että Kamanger oli taitava käsityöläinen, hänen kohdallaan tehtiin poikkeus ja hän sai ommella lastenvaatteita. Vastapalvelukseksi Kamangerille annettiin oma lakana, mikä oli tavaton ylellisyysesine iranilaisissa vankiloissa.

Vankilasta vapauduttuaan Kamanger onnistui pääsemään pakolaisleirille ja sieltä kiintiöpakolaisena Suomeen 90-luvun alussa. Ainoa Iranista mukaan lähtenyt esine oli vankilan  lakana ja niinpä hän käytti lakanaa pohjana ensimmäisille taideteoksilleen vapaudessa ollessaan. Lakanaan kirjailtu sota-aiheinen teos on esillä myös tässä gallerianäyttelyssä.

Kamanger hallitsee useita perinteisiä naisten käsityömenetelmiä, joita soveltaen hän on tehnyt vaikuttavaa taidetta. Kirjontatöiden ohella hänen erikoisalaansa on helmikudonta, tavattomasti aikaa ja kärsivällisyyttä vaativa tekniikka. Aiheet Kamanger löytää omista elämänkokemuksistaan. Identiteettikysymykset, kansalaisuus, pakolaisuus ja sota kuuluvat myös nyt esillä olevan näyttelyn kuvastoon.  Helmikudontamenetelmää käyttäen hän on luonut Schengen-viisumin ja eri maiden passien kannet, myös fiktiivisen maailmankansalaisen ja galaksin asukkaan passit. Myös kartalta jo kadonneen DDR:n passi on mukana näyttelyssä.

Kamanger on Kalle Hammin kanssa dokumentoinut performatiivista työskentelyään eri puolilla maailmaa. Taiteilija on valinnut merkityksellisiksi kokemiaan paikkoja, joissa hän on keskittyneesti tehnyt helmikudontaa. Harva ohikulkija kuitenkaan uskaltautui puhuttelemaan taiteilijaa.

ARTagin näyttelyssä on myös kirjailtua iranilaisen populaarikulttuurin kuvastoa ja omassa rauhallisessa nurkkauksessaan neljän suuren maailmanuskonnon pyhien kirjojen helmikudotut kannet. Harmonisiin kudottuihin kansiin on ujutettu mukaan myös kultaa, joka nostaa teokset sakraaleihin sfääreihin. Taiteilija ilmeisesti haluaa korostaa kaikkien uskontojen arvoja ja rauhallisen rinnakkaiselon mahdollisuutta ristiriitojen rikkomassa maailmassa.

Dzamil Kamanger on hienosti löytänyt paikkansa suomalaisesta taidemaailmasta. Tästäkin näyttelystä on myyty teoksia mm. Mäntän taidemuseo Göstaan. Helppoa ei ole ulkomaalaisen taiteilijan kuitenkaan päästä  suomalaisiin taidepiireihin. Hatunnosto kaikille siinä onnistuneille!

Kuvassa Galaktisen tasavallan passi. Kuva: ARTag-galleria

passport_galaxy

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s