Päivittelyä

Päivi Kiiski toimii kuvataidejohtajana Turun museokeskuksessa. Rakastaa koiria, elokuvia ja ympäristötaidetta. Inhoaa maksalaatikkoa, kylmyyttä ja siivoamista.

Elämä tarjottimella

Jätä kommentti

Sinebrychoffin taidemuseon vuoden päänäyttely on nimeltään ”Asetelmia – Elämä tarjottimella”. Esillä on viitisenkymmentä teosta alankomaalaisilta, italialaisilta ja espanjalaisilta taiteilijoilta 1500-1700-luvuilta. Näyttely pohtii hyvän elämän kysymyksiä mm. yltäkylläisyyden ja katoavaisuuden näkökulmista. Monet teemoista ovat edelleen ajankohtaisia: ruoka ja sen riittävyys, kaupankäynti ja siihen liittyvät lieveilmiöt pörssiromahduksineen sekä moraali ja usko. Esiin nostettuja teemoja kommentoivat mukaan otetut nykytaiteen teokset Kiasman ja Valtion taideteostoimikunnan kokoelmista.

Asetelmamaalauksen suosio kasvoi 1600-luvulla ennennäkemättömiin mittoihin kun varakkaasta porvaristosta tuli uusi taiteen ostajakunta protestanttisessa Hollannissa. Suosio näkyi myös aiheiden kirjossa. Ne muuttuivat arjen ruokatarvikkeista runsaisiin riistamaalauksiin ja tuontituotteiden, kuten sitruunan ja nautiluskuoren mestarillisiin materialisuutta korostaviin teoksiin. Kasvitieteen tutkimuksesta nousi runsaita, monimerkityksisiä ja silmäähiveleviä kukka-asetelmia. Uusilla värikkäillä tulppaanilajikkeilla tehtiin kiihkeästi myös kauppaa, aina mailman ensimmäiseen pörssiromahdukseen asti. Materiaalisen hyvinvoinnin noustessa keskustelu moraalista ja maltillisuudesta oli tärkeä osa protestanttista kulttuuria. Siten lääketieteen tarkoituksiin kuvatusta pääkallosta tuli keskeinen elementti nk. vanitas-aiheissa, joilla muistutettiin elämän rajallisuudesta maanpäällisen runsauden keskellä.

Salit on teemoitettu otsikoilla: ”Hyvä elämä”, ”Luksusta”, ”Katoavaisuus”, ”Himo”, ”Herrojen herkkua” ja ”Kukkaloistoa”. Esillä on teoksia mm. Pieter Aertsenilta, Gerard Ter Borchilta, Jan Brueghelilta, Hans van Esseniltä ja Katharina Treulta. Erityisen mielenkiintoista on nykytaiteilijoiden rinnastaminen valittuihin teemoihin. Mukana ovat Jiri Geller, Kauko Lehtinen,Henrietta Lehtonen, Heikki Marila, Tarja Pitkänen-Walter, Anna Retulainen, Iiu Susiraja ja  Anu Tuominen. Rinnastus tapahtuu osin vastakohtaparien kautta. Esim. Anu Tuomisen ”Nälkä” -niminen esineteos kommentoi Hyvän elämän teemaa.

Näyttelyn taideteokset sisältävät runsaasti aikakaudelle tyypillistä ikonografiaa ja symbolikieltä. Näiden avaamiseksi olisi ollut hyvä, jos saleissa olisi ollut jonkin verran seinätekstejä. Näyttelyn yhteydessä julkaistussa kirjassa tosin on hyvin taustoitavaa materiaalia. Esim: ”…Elämän kuihtumista kuvaavat  teoksessa nimenomaan pienet tuhoeläimet ja etualan perhonen, kuoriainen ja jo nipusta pudonnut, heikompi kukanoksa. Kristillisen symboliikan mukaan lilja edustaa puhtautta ja se on tässä yhteydessä mahdollista tulkita viittaavan Marian liljaan…”

Näyttely on esillä vuoden loppuun. Varsinkin synkkien syysiltojen iloksi on mukava nautiskella hedelmällisyydestä ja hehkuvista väreistä. Suosittelen!

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s