Päivittelyä

Päivi Kiiski toimii kuvataidejohtajana Turun museokeskuksessa. Rakastaa koiria, elokuvia ja ympäristötaidetta. Inhoaa maksalaatikkoa, kylmyyttä ja siivoamista.

Todellinen luonto

Jätä kommentti

Sculptorissa avattiin tiistaina Teemu Kankaan mielenkiintoinen näyttely ”Todellinen luonto”. Näyttelyn teoskokonaisuus käsittelee esittämistä – kuvien, ajatusten ja ideoiden todellisuutta. Installaatio pyrkii olemaan ”kuvaveistos”, joka on samalla sekä kuva esittämästään kohteesta että kolmiulotteinen esine. Teosten pinnan voi tulkita joko mustavalkoisena siveltimenvetona, valokopiona tai tulosteena, joka esittää kelottunutta, osin maatunutta tai palanutta puuta. Teoskokonaisuus on kuva, johon voi astua sisään ja jossa joutilas voi vaellella mielensä mukaan. Näyttelyn voi myös nähdä kuvana luonnonpuistosta tai metsästä, jossa on suoritettu ihmisen tekemiä metsänhoidollisia toimenpiteitä. Teosten tekniikka – paperi ja tussi – viittaavat itäaasialaiseen taiteeseen, jossa luonnon, sen olemuksen ja järjestyksen kuvaaminen on olennaisessa osassa. Teokset myös herättävät kysymyksen luonnon todellisesta tilasta ja sen suhteesta romantisoituun luontokuvaan, joka monilla suomalaisilla on. Teokset pitäytyvät ambivalentissa jäsentymättömyydessä usealla tavalla. Ne yhtä aikaa ovat ja eivät ole jotain. Mustavalkoisuudestaan huolimatta teokset haastavat joko-tai-ajatteluun taipuvaisen katsojan pysyttelemään monissa samanaikaisissa näkökulmissa

Näyttelyn nimi tuo mieleen zenbuddhalaisen näkemyksen kaiken olevaisen yhteisestä todellisesta luonteesta. Tässä ajattelussa yksilöllinen, eristäytynyt ja minäkeskeinen näkökulma on vain osatotuus mailman perimmäisestä olemuksesta. Yksi ilmenee monena ja moni yhtenä. Zenmestari Dogenin mukaan vain kuva riisikakusta voi todella tyydyttää nälän. Voiko tämän näyttelyn teoskokonaisuus lopulta tyydyttää luonnon kutsun?

Helsingin galleria Katariinassa on myös hieno, elämyksellinen näyttely. Toni Lehtolan ”Eläintarha” esittelee oudosti liikkuvia karvaisia olioita, jotka ovat samalla mieltä kiihottavia ja puistatuksia aiheuttavia. Kyseessä on selvästi Julia Kristevalaisista abjekteista, freudilaisittain tulkittuna unheimlich -tuntemuksia herättävistä veistoksista. Tästä taiteilijasta tulemme kuulemaan lisää.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s