Päivittelyä

Päivi Kiiski toimii kuvataidejohtajana Turun museokeskuksessa. Rakastaa koiria, elokuvia ja ympäristötaidetta. Inhoaa maksalaatikkoa, kylmyyttä ja siivoamista.

Onko historialla painoarvoa?

1 kommentti

Lukion uusi tuntijakoasetus ja opetussuunnitelma, jotka tulivat voimaan nyt koulujen alettua, vähentävät historian kurssien määrää. Parissakymmenessä kokeilukoulussa lukiolaisten on mahdollista jättää historia kokonaan väliin! En tiedä, millaisia tavoitteita kokeilulla testataan, mutta tuskin ainakaan ihmisen kykyä orientoitua omaan aikaansa ja maahansa. Nykyistä suuntausta markkinoidaan valinnaisuuden lisäämisellä ja tämä vapauteen assosioituva sana kuulostaa tietenkin kauniilta.

Käytännössä kokeilu on usein vain ensi askel kohti uutta käytäntöä. Onkin pelättävissä, että tämä skandaalimainen tilanne tulee laajenemaan kaikkiin kouluihin. Jo nyt historian voi jättää ylioppilaskokeissa kirjoittamatta ja kohta siis tykkänään lukiossa lukematta.

Sivumennen sanoen, myöskään äidinkieli ei nauti mitään erityistä suojaa lukion opetusohjelmassa. Voimme siis odottaa saavamme yhä enemmän sellaisia ylioppilaita, jotka eivät tunne historiaa eivätkä osaa kunnolla edes äidinkieltä.

Tämä tilanne asettaa museolaitoksen entistä suurempien haasteiden eteen. Museoiden  tulisi tuottaa sellaisia palveluja, jotka vapaaehtoisesti kiinnostavat kouluikäisiä. Samalla toivoisi, että vanhemmat kantaisivat oman vastuunsa ja käyttäisivät lapsiaan museoissa.

Vaan mitä tekee Venäjä?  Putin on ymmärtänyt historian painoarvon ja sen, että manipuloimalla historiaa saa kansalaiset ruotuun ja uskomaan suureen sankaritarinaan. Historialla on siis mitä suurin propagandistinen arvo. Venäjä valmistautuu vuoden 1917 satavuotisjuhliin, jolloin valtiojohdon ote historian hallinnasta ja tulkinnoista tiivistyy entisestään. Putin on perustanut ”Isänmaan historia” -säätiön, jonka tehtävänä on popularisoida Venäjän historiaa kotimaassa ja ulkomailla.

Se, että ei tunne maansa historiaa, on tietenkin moukkamaista, mutta vielä vaarallisempaa on antautua propagandakoneiston vietäväksi. Kansalaiset siis tarvitsevat kriittistä ja lähdekriittistä asennetta historian ymmärtämisprosessissaan.

Minulle sattui erikoinen tilanne kesälomani aikana. Ryhdyin keskustelemaan ensimmäisestä maailmansodasta eräässä tilaisuudessa, jossa  keskustelukumppanini olivat akateemisesti koulutettuja. Osoittautui, että heidän historiantajunsa oli tavattoman ohut ja niinpä kekustelusta ei meinannut tulla mitään.   Jos tilanne on pahimmassa tapauksessa tällainen koulutetummankin väestön kekuudessa, niin miten käykään tulevien sukupolvien, On kaikki syyt odottaa, että tuossa maailmassa on yhä enemmän sivistymättömyyttä ja tietämättömyyttä. Niitä vastaan on taisteltava jo nyt.

 

 

 

 

Advertisements

One thought on “Onko historialla painoarvoa?

  1. Totta puhut. Muistaakseni arvovaltaiset henkilöt ovat vedonneet ministeriöön, tuloksetta. Tätä suunnittelua johtavat opetuspsykologit, itse historiallisesti sivistymättömiä.
    Äidinkielen opetukseen ei satsata, kun Kotuksessakin katsotaan, että kirjakieli on litteroitua puhetta. Sen oppii siis kadulla.
    Pientä liioittelua, mutta tuolta se näyttää.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s