Päivittelyä

Päivi Kiiski toimii kuvataidejohtajana Turun museokeskuksessa. Rakastaa koiria, elokuvia ja ympäristötaidetta. Inhoaa maksalaatikkoa, kylmyyttä ja siivoamista.

Vaihtoehtoja neuvosto-Virossa

2 kommenttia

Musiikin avulla jaksoi elää totalitaristisessa valtiossakin. Heli Reimann tietää, sillä hän on juuri väitellyt aiheesta Helsingin yliopistossa.

Reimann syntyi Breznevin ajan neuvosto-Virossa. Kotona kuunneltiin kevyttä musiikkia ja tanssittiin. Maassa ei ollut pop-jazz-koulutusta, joten Reimann aloitti klassisen pianonsoiton opiskelun.

-jo lapsena opettelin korvakuulolta soittamaan populaarimusiikkia. Myöhemmin reimann vaihtoi instrumenttinsa sakso´foniin. Jazzherätys tuli musiikkilukiolaisena 1980-luvun alussa virolaisilla jazzfestivaaleilla.

Monitieteisessä väitöskirjassaan reimann tutki jazzin kulttuurista merkitystä Virossa vuosina 1944-1953. Aiemmin arvossapidetty musiikkityyli joutui noina vuosina kylmän sodan välikappaleeksi – läntiseksi ja siten epäilyttäväksi. Jazz kiellettiin. Arkitodellisuus oli kuitenkin toinen: jazz soi koko ajan kodeissa ja jopa virallisissa tanssisaleissa.

Neuvostoliitosta tulee usein ensin mieleen, että suuren ja mahtavan kansalaiset olivat ankaran vallan alla, vailla vaihtoehtoa. Reimannin tutkimus kuitenkin osoittaa, että Neuvostiliiton aikaisessa Virossa oli tilaa tehdä myös valintoja ja toteuttaa itseään. Ainakin yksityisen piirissä. Musiikki antoi ihmisille toivoa.

-yksi itsensä toteuttamisen kanavista oli jazz. Se auttoi muusikoita ja kuulijoita kestämään systeemin arkea.

Reimann toivoo väitöksessään kehittämänsä neliportaisen julkinen-yksityinen -analyysimallin auttamaan neuvostoajan kulttuurin tutkijoita tarkastelemaan entistä syvällisemmin aikakauden inhimillistä, yksityistä sfääriä.

-Neuvostokulttuurin tutkimuksissa on usein tarkasteltu yksinomaan julkista sfääriä, jolloin puolijulkiset ja yksityiset kokemukset ovat toistaiseksi jääneet huomiotta.

Neuvostoliitossa oli hyvin saman tyyppinen käytäntö kuvataiteen puolella. Puhuttiin keittiötaiteesta, mikä tarkoitti sitä, että taiteilijat saivat omissa kodeissaan tehdä ja esitellä miltei minkälaista taidetta tahansa. Julkisiin näyttelyihin päätyivät vain puolueen normeja myötäilevät teokset.

Mikähän mahtaa olla taiteellisen vapauden tilanne esim. Pohjois-Koreassa. Veikkaisin, että niin ääritotalitaarinen valtio ulottaa lonkeronsa myös ihmisten arkipäivän elämään.

 

Advertisements

2 thoughts on “Vaihtoehtoja neuvosto-Virossa

  1. Neuvostoliitto oli liian suuri pidettäväksi täydellisessä kurissa. Siinä oli varmaan saman tapaista lipsumista kuin siinä hallinnossa, jolla oli ihan oikea tarkoitus edistää jotain hyvää asiaa. Sekin toimi vain suunnitelmissa, mutta suunnitelman toimeenpano ei koskaan onnistunut kuin osittain, usein vain pieneltä osin.

  2. Olen ollut kerran Leningradissa, nykyisessä Pietarissa Jazz-konsertissa. Se oli silloin uutta siellä. Meitä oli kaksi suomalaista. Konsertin jälkeen esiintyjät ryntäsivät puheille, kyselivät miten siellä teillä? Oletteko itse jazz-muusikoita? kaikenmaailman innostuneita kysymyksiä. Eihän me oltu muusikoita ollenkaan. Kuuntelimme pääosin klassista musaa, niin kuin vieläkin teemme. Yritimme kertoa kaiken sen mitä Jazzista tiesimme.

    Viime aikoina olemme kyllä käyneet vibrafonisti Panu Savolaisen yhtyeen konserteissa. Hän, Panu, on sydämestään jazz-muusikko. Sellainen ihme tapahtui jokin aika sitten, että Panu orkestereineen rikkoi rajoja klassisen ja Jazz- musiikin välillä. Helsingin kaupunginorkesterin avustamana Musiikkitalossa oli yhteinen konsertti, jossa soi jazz Toivo Kärjen muistoksi ja kunniaksi.

    Pohjois-Korea! Maa, jossa pitää itkeäkin silloin kun käsketään. Maa, jolta koko muu maailma on suljettu. Onko siellä musiikkia ollenkaan, en tiedä. Ehkä valtaapitäjien ylistyslauluja kaikuu sen taivaan alla. Nykyään on käsittämätön ihme, että sellainen maa on vielä olemassa!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s