Päivittelyä

Päivi Kiiski toimii kuvataidejohtajana Turun museokeskuksessa. Rakastaa koiria, elokuvia ja ympäristötaidetta. Inhoaa maksalaatikkoa, kylmyyttä ja siivoamista.

Nissbackan tulevaisuus

Jätä kommentti

Nissbackan ainutlaatuinen kartanoympäristö Vantaalla on jälleen kerran uhattuna. Vireillä on suojelukaavan ohittava, piittaamaton suunnitelma, jonka mukaan kartanon puistoalueen välittömään läheisyyteen suunnitellaan massiivisen kokoista kuplahallia.
Nissbackassa

Päivittelijä kuoharilla. Kuva: Piki Kettinen

Päivittelijä kuoharilla. Kuva: Piki Kettinen

kyse ei ole vain puistosta ja puista , vaan ”paikan hengestä” , ajallisesti monikerroksisesta alueesta ja kulttuuri- ja luonnonhistoriallisesti merkittävästä kohteesta. Kun on ratkaistava kiista siitä, mikä osa ympäristöstä kuuluu teokseen ja sille relevanttiin maisemaan, on taiteilijan sana painavin; hän päättää, mihin asti teoksensa ulottaa ja millaisen suojavyöhykkeen ja siirtymäalueen se tarvitsee.
Kun rakentaminen alueella on nyt vireillä, on muistettava, että Nissbackan omistaja, Laila Pullinen, ei saa mitään taloudellista hyötyä suojellessaan kulttuurimaisemaa. Pullinen on vuosia järjestänyt Nissbackassa näyttelyitä ja kulttuuritapahtumia. Piha-alueella on ainutlaatuinen kokoelma taiteilijan veistoksia, jotka valottavat hänen pitkän uransa eri vaiheita. Nissbackan puisto ympäristöineen on ympäristötaiteellinen ja maisemallinen kokonaistaideteos. Maataiteeseen luettavia teoksia on edes teoriassa mahdoton siirtää, sillä ne ovat täysin paikkasidonnaisia.
Vantaan kaupungin alueella ei ole toista Nissbackaan verrattavissa olevaa kulttuuri- ja luonnonhistoriallista kohdetta. Nissbacka rinnastuu muihin suomalaisiin taiteilijakoteihin: Ruoveden Kalelaan, Aimo Tukiaisen Purnuun, Emil Wikströmin huvilaan, Emil Cedercreutzin museoon, Särestöniemeen Kittilässä, Tuusulan Halosenniemeen, Gallen-Kallelan museoon ja Hvitträslkiin.
Nissbacka on siis osa kansallista kulttuuriperintöämme. Niinpä Turun museokeskus toivookin, että Vantaan kaupunki arvostaisi omaa ainutlaatuista historiaansa ja tukisi kaikin tavoin puisto- ja maisema-alueen säilymistä vähintään nykyisessä laajuudessaan.
Johtopäätökset vedän ympäristöestetiikan professori Yrjö Sepänmaata lainaten seuraavasti:
1.Kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävän taiteilijan luoman kokonaistaideteoksen ja kokoelman suojelu niin, että sen luonteen säilyminen ja kasvu- ja kehitysmahdollisuudet tulevat taatuiksi. hanke on yksityinen, mutta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti merkityksellisenä se ansaitsee yhteisöltä ja yhteiskunnalta henkisen ja moraalisen hyväksynnän ja tuen.
2. Puiston säilyminen ja kehittäminen vanhan asutuksen juuria ja kulttuuriperintöä vaalien alueella, joka – jo nyt suhteellisen tiiviisti ja osittain arkkitehtonisesti kunnianhimottomasti rakennettuna – tarvitsee kohotuksekseen visuaalista väljyyttä ja virkistyskäyttöön jäävää tilaa. Veistospuiston ja sen ympäristön välillä on symbioottinen suhde: täysipainoisesti elääkseen ja kukoistaakseen puisto vaatii sitä tukevaa ympäristöä, mutta antaa myös vastineeksi arvokkaan lisänsä ympäristölle laajemminkin. Valitettavasti puistoa voidaan helposti vahingoittaa siihen fyysisesti koskematta: turmelemalla sen ympäristö. Siksi taiteilijalla on kirjelmissään ilmaisema oikeutettu intressi ja huoli siitä, mitä hänen oman välittömän reviirinsä ulkopuolella tapahtuu.
3. Arvokkaat luonnonmuistomerkit – kuten kilpikaarnamännyt – vaativat riittävän laajan tilan ekosysteeminä säilyäkseen.
4. Miljöö on kansainvälisesti arvostetun taiteilijan työskentely-ympäristö. Luovaa toimintaa hajoittavat tekijät on mahdollisuuksien mukaan suljettava pois ja häiriintymätöntä työskentelyä edistäviä tekijöitä vaalittava.
5. Hakunilan asukkaiden fyysistä ja henkistä hyvinvointia edistää kartanoalueen antama väljyys ja monikerroksisuus. Kartanomiljöö antaa kulttuurivirikkeiltään niukalle alueelle identiteettiä, omaleimaisuutta ja itsetuntoa.
6. Näyttelyihin liittyy merkittävää taide- ja ympäristökasvatustoimintaa yleisöluentoina ja tapaamisina. on ollut myös mahdollista seurata aikaa vaativien töiden valmistumisprosessia. Jokainen kävijä pääsee näkemään, kokemaan ja oivaltamaan ympäristön arvoja ja arvokkuutta, jota hän tämän kokemuksen jälkeen tietää ja osaa hakea paremmin muistakin ympäristöistä.
7. Nissbackaa laajemmin on alueen kehitykselle eduksi, että suunnittelussa kiinnitetään erityinen huomio Suomen vanhimpiin kuuluvan viljelymaiseman hienovaraiseen ja kunnioittavaan käsittelyyn sekä alueen luonnon ja luonnonmuistomerkkien vaalimiseen. Nämä tekijät nostavat myös rakennetun ja vielä rakennettavan ympäristön laatua ja sen asukkaiden viihtyvyyttä. Aktiiviset paikkakuntalaiset ovat ilmaisseet vetoomuksellaan tukensa Nissbackan ja asuinalueensa ympäristöarvojen säilyttämiselle.
Nissbacka on siis osa kansallista kulttuuriperintöämme. Niinpä Päivittelijä toivookin, että Vantaan kaupunki arvostaisi omaa ainutlaatuista historiaansa ja tukisi kaikin tavoin puisto- ja maisema-alueen säilymistä vähintään nykyisessä laajuudessaan.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s