Päivittelyä

Päivi Kiiski toimii kuvataidejohtajana Turun museokeskuksessa. Rakastaa koiria, elokuvia ja ympäristötaidetta. Inhoaa maksalaatikkoa, kylmyyttä ja siivoamista.

Is multiculturalism bad for women?!

3 kommenttia

Immosen facebook-päivitys on nostattanut ymmärrettävästi valtavasti tunnekuohuja. Tässä keskustelussa minua häiritsee se, että useimmat koulutetuistakaan kommentoijista eivät kuitenkaan tunne yhteiskunnallista ja akateemista eurooppalaista keskustelua, joka liittyy itse ”monikulttuurisuus” -termin tulkintaan ja ymmärtämisyhteyksiin.

Voisin kirjoittaa 100-sivuisen tutkielman tästä aiheesta, mikä tällaisessa blogikirjoittelussa ei ole mahdollista. Sen sijaan referoin vain muutamia näkökulmia, jotka tuovat esiin käsitteen käytön monitulkinnallisuutta ja problematiikkaa.

Normatiivista monikulttuurisuutta – kulttuurisen monimuotoisuuden hyväksyvää ja sitä tukevaa teoriaa ja politiikkaa – on kritisoitu monelta taholta. Osa kritiikistä on kohdistunut monikulttuurisuusteorioiden perusoletuksiin ja monikulttuurisuusteorian rooliin muiden yhteiskuntateorioiden rinnalla. Osa kritiikistä on kohdistunut niin sanottuun monikulttuuriseen politiikkaan.

Susan Moller Okinin paljon keskustelua herättänyt artikkeli ”Is multiculturalism bad for women?” (1999) nosti esiin useita aiempiin monikulttuurisuusteorioihin liittyviä ongelmia. Okinin mukaan kulttuuristen ryhmien ja näiden ryhmien elämäntapojen kritiikitön tunnustus jättää huomiotta ryhmien sisäiset valtarakenteet ja voi osaltaan vaikeuttaa entisestään ryhmän sisällä heikommassa asemassa olevien (kuten naisten ja tyttöjen) asemaa. Okin huomioi, että useat kulttuuriset tavat ja käytänteet koskevat niin sanottua yksityistä piiriä – perhettä, seksuaalisuutta, suvun jatkamista – ja vaikuttavat olennaisesti juuri naisten ja tyttöjen elämään. Näiden tapojen tunnustus tukee osaltaan patriarkaalisia valtarakenteita ja jättää kyseenalaistamatta useisiin kulttuureihin, myös valtakulttuuriin, sisältyvän oletuksen naisista miesten kontrollin kohteina (Okin 1999, 12‒17).

Okinin feministinen kritiikki on herättänyt paljon keskustelua ja ohjannut osaltaan monikulttuurisuusteorioita ottamaan paremmin huomioon myös erilaisten  ryhmien sisäiset valtarakenteet ja ryhmien sisäisten vähemmistöjen aseman. Useat teoreetikot ovat kiinnittäneet huomiota erityisesti naisten asemaan ja edustukseen vähemmistökysymyksissä. Myös muihin ryhmän sisäisiin vähemmistöihin – kuten seksuaalivähemmistöihin – liittyviin kysymyksiin on alettu kiinnittää huomiota. Kulttuurisen tunnustuksen ja monikulttuurisuuspolitiikan reunaehdot ovatkin nykyään olennainen osa monikulttuurisuuskeskustelua niin monikulttuurisuusteorian kuin -politiikan piirissä.

Hieman toisenlaisen kritiikin monikulttuurisuusteorioita kohtaan esittää Brian Barry teoksessaan Culture and Equality (2001). Barryn mukaan monikulttuurisuusteoriat epäonnistuvat pyrkiessään rakentamaan erityisesti kulttuurisen monimuotoisuuden huomioon ottavaa yhteiskuntateoriaa ja argumentoimaan erityisesti kulttuuristen erityisoikeuksien puolesta. Barry katsoo, että perinteiset liberaalin tasavertaisuuden periaatteet riittävät ottamaan huomioon myös mahdolliset kulttuurisesta ja uskonnollisesta monimuotoisuudesta kumpuavat haasteet. On kuitenkin huomattava, että Barryn kritiikki monikulttuurisuusteorioita kohtaan ei kiistä kulttuurin roolia yksilöiden identiteetin ja hyvinvoinnin rakentajana, eikä se myöskään kiistä, etteivätkö vähemmistöryhmien kohtaamat epäkohdat voisi joissakin tapauksissa toimia myös liberaalin politiikan muokkajina. Tähän ei Barryn mukaan kuitenkaan tarvita erityistä monikulttuurisuusteoriaa, vaan kulttuurisen monimuotoisuuden haasteita voidaan ratkoa myös perinteisempien liberaalin tasavertaisuuden periaatteiden kautta.

Monikulttuurisuutta ilman kulttuuria ja kulttuurista ryhmää

Perinteisten monikulttuurisuusteorioiden voidaan katsoa pohjaavan ja ammentavan pitkälti aikaisemmasta kommunitarismin ja liberalismin välisestä debatista. Kulttuurista monimuotoisuutta ja kulttuuristen ryhmien huomioonottamista perusteltiin pitkään kommunitaristien yhteisöllisyyden, ryhmän yhteisten arvojen ja näiden kautta rakentuvan identiteetin ideaaleilla. Kymlickan liberaali monikulttuurisuusteoria muutti olennaisesti monikulttuurisuuskeskustelun suuntaa: kulttuurisesta monimuotoisuudesta ja ryhmäoikeuksista alettiin puhua myös liberaalissa viitekehyksessä ja yksilöiden hyvinvointi ja heidän oikeutensa nousivat keskeisiksi monikulttuurisuuskeskustelun elementeiksi.

Yksilöiden oikeuksien ja toisaalta sosiaalisen kulttuurin ja kulttuurisen ryhmän intressien yhteensovittaminen ei ole aina ollut helppoa, eikä kulttuuri-termin monitulkintaisuus ole ainakaan helpottanut keskustelua. Monet teoreetikot ovatkin kyseenalaistaneet ”kulttuurin” enemmän keskustelua sekoittavana kuin selventävänä terminä, jolla on taipumus myös korostaa ryhmien välisiä eroavaisuuksia ja olettaa näille yhteinen olemus. Kulttuuriin usein liitettävä yhtenäisyys ja muuntumattomuus ovat erityisen ongelmallisia silloin, kun ryhmäpohjainen politiikka näkee kulttuurin edustajat ainoastaan ryhmänsä edustajina ja jättää huomiotta niin kulttuurin sisäisen monimuotoisuuden kuin sen jäsenten yksilöllisyyden. Kulttuurien sisäisen monimuotoisuuden haasteisiin on pyritty vastaamaan paitsi korostamalla kulttuurien monitulkintaisuutta ja yksilöiden erilaisia tarpeita myös tuomalla kulttuurien vuorovaikutus ja keskustelevuus keskeisiksi osiksi monikulttuurisuusteoriaa.

Toivon, että monikulttuurisuuskeskusteluun tulisi Suomessa älyllistä rehellisyyttä ja aitoa halua käsitellä  hyvin erilaisista taustoista tulevien ihmisten sopuisaan yhteiseloon liittyvää problematiikkaa.

Mainokset

3 thoughts on “Is multiculturalism bad for women?!

  1. Hyvä. Lisää!

  2. Hyvä, Päivi!
    Mediajulkisuudessa kaikki asiat pelkistetään polarisoimalla. On oltava puolesta tai vastaan. Jos kannatan monikulttuurisuutta, mitä oikeastaan kannatan? Mitään selityksiä ei suvaita. Jollet ole puolellamme, olet meitä vastaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s