Päivittelyä

Päivi Kiiski toimii kuvataidejohtajana Turun museokeskuksessa. Rakastaa koiria, elokuvia ja ympäristötaidetta. Inhoaa maksalaatikkoa, kylmyyttä ja siivoamista.

Ei päivääkään ilman viivaa!

1 kommentti

blogi 1

Outi Aho. Kuva: Päivi Kiiski

Toukokuu on taideoppilaitosten debyyttinäyttelyjen aikaa, niin myös Turussa. Galleria Å-hon on rantautunut kovin kiinnostava taiteilija, Outi Aho( s. 1964). Hän on 90-luvulla valmistunut tekniikan lisenssiaatiksi, jatkanut sen jälkeen opintoja Taideteollisessa korkeakoulussa ja valmistuu nyt kuvataiteilijaksi Turun taideakatemiasta.

Kolmilotteista viivaa. Outi Aho. Kuva: Päivi Kiiski

Kolmilotteista viivaa. Outi Aho. Kuva: Päivi Kiiski

”Nulla Dies Sine Linea – Ei päivääkään ilman viivaa” on lopputyönäyttelyn nimi. Esillä on suurikokoisia mielikuvapiirustuksia, jotka on toteutettu monokromaattisina, pääasiassa musteella ja kuulakärkikynällä. Teokset ovat syntyneet piirtämällä viivaa viivan viereen, ympyrä ympyrän viereen tarkemmin luonnostelematta. Sattuma ja tiedostamattomat impulssit ovat saaneet osittain viedä mennessään.

Viivapiirturi. Outi Aho. Kuva: Päivi Kiiski

Viivapiirturi. Outi Aho. Kuva: Päivi Kiiski

Outi Aholle piirtäminen on ajattelemista. Välitön yhteys materiaaliin – kynään ja paperiin – on tärkeää. Piirroksissa korostuu fyysisen käsityön ja kehollisten tuntemusten lisäksi aika ja ajallisuus, sillä piirros-prosessin kaikki vaiheet ovat näkyvissä lopputuloksissa.

Vaikka teokset ovat syntyneet taiteilijan mielikuvista, niissä on jotain tuttua. Orgaanisesta muotokielestä voi löytää hahmoja, tapahtumia ja tarinoita. Esillä on myös piirrosaktia työstävä laite, joka muistuttaa kuvanveistäjä Osmo Valtosen hiekkapiirtureita. Taiteilija pohdiskelee, voitaisiinko taiteen tekeminenkin automatisoida samalla tavalla kuin robotit, jotka tulevaisuudessa ohjelmoidaan hoitamaan ihmisiä.

Piirtäminen tuntuu muutenkin tällä hetkellä olevan taas ”in”. Kuvataideakatemian julkaisusarjassa on hiljattain ilmestynyt tutkimusjulkaisu ”Viivan filosofia”. Kirjassa on seitsemän tutkielmaa viivan käytöstä ja sen merkityksistä. Tutkielmat ovat melkoisen vaikeaselkoisia, joten niitä en voi suositella tavalliselle kuvataiteen kuluttajille. Taiteilijoille ja taiteen tutkijoille tarjolla on kuitenkin vahvaa taideteoriaa: Jacques Derridaa, Rickhard Hamiltonia, Maurice Merlau-Pontyä, Emmanuel Levinasia, Martin Heideggeria, Roland Barthesia… Vaikeaselkoisuudessaan ylittämätön on Derrida, jonka käsitteet erosta (differance), sokeudesta ja jäljestä (trace) Martta Heikkilä kuitenkin esittelee kohtuullisen ymmärrettävästi.

Piirtäminen ja viiva ovat tällä hetkellä esillä monessa muussakin kuin Outi Ahon näyttelyssä. Esim Abo-avetus&Arsnova –museossa esillä olevien Annu Vertasen teosten pääosassa on viiva. Se on hallittu raita, rytmikäs aalto, taipuisa spiraali tai vapaasti kulkeva reitti. Vertanen rakentaa viivoillaan loputtomia ketjuja ja kuvioita silmän seurattavaksi. Monet teokset muodostuvat päällekkäin asetetuista, läpikuultavista arkeista, joille taiteilija on vedostanut heleän pastellisävyisiä viivojen verkostoja. Kerroksellisuus saa aikaan vaikutelman, että viivat liikkuvat, välkkyvät tai kohoavat paperin pinnasta irti.

Henkilökohtaisesti koskettavimman viivateoksen sain äitienpäivälahjaksi. Tyttäreni Tova oli piirtänyt lyijykynällä lapsuuden valokuvani pohjalta hienon kasvotutkielman. Opiskelu taidepainotteisella yläasteella ei ole mennyt hukkaan.

Advertisements

One thought on “Ei päivääkään ilman viivaa!

  1. Minäkin olen jotenkin ollut huomaavinani, että piirtäminen ja viivankäyttö on nostanut päätään taidekentällä enemmän. Ja hyvä niin. Minusta piirtämisessä on jotain vangitsevaa, kun näkee sen ”alkuvaiheen” joka yleensä jää maalin tai värikerrosten alle.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s