Päivittelyä

Päivi Kiiski toimii kuvataidejohtajana Turun museokeskuksessa. Rakastaa koiria, elokuvia ja ympäristötaidetta. Inhoaa maksalaatikkoa, kylmyyttä ja siivoamista.

Maahanmuuttajataiteilijan muotokuva

Jätä kommentti

Created with Nokia Smart Cam

Juomme kahvia Janovicin Arabialle suunnittelemista astioista. Kuva: Päivi Kiiski

Istun Vuosaaren taiteilijatalossa taiteilija Rozalia Janovic´in luona kahvilla. Mutta miten tämä täydellistä suomen kieltä puhuva, entisestä Jugoslaviasta kotoisin oleva nainen onkaan päätynyt Helsinkiin?!

Janovic on koko elämänsä ajan kuulunut erilaisiin vähemmistöihin ja rajanylittäjiin. Hän syntyi vuonna 1964 monikulttuuriseen perheeseen. Isä puhui äidinkielenään unkaria vaikka olikin kotoisin Pohjois-Serbiasta. Äiti oli herzegovinalainen kroaatti. Perhe muutti unkarin yhteiseksi kielekseen kun Janovic oli lapsi.  Aikuistuttuaan taiteilija aloitti tekstiili- ja vaatetussuunnittelun opiskelut serbian kielellä Novi Sadissa ja jatkoi sen jälkeen Belgradissa keramiikkataiteen opintojen parissa. Keramiikkalinja tuntui edistykselliseltä ja raikkaalta verrattuna kuvataideakatemian tunkkaiseen, akateemiseen opetukseen.

Opintojen lomassa Janovic innostui suomalaisesta muotoilusta ja Suomesta muutenkin. Hän aloitti  kielen opinnot ja hakeutui sittemmin vaihto-opiskelijaksi Helsinkiin. Suomalainen kulttuuri ja siihen liittyvä tietty introverttisuus tuntui taiteilijasta ihmeen läheiseltä. Suomalaiset keramiikkataiteilijat olivat myös innostavia ja harjoittelujakso Arabialla tuntui lottovoitolta.  Ihan kaikki suomalaisessa kulttuurissa ei kuitenkaan miellyttänyt. Keskustelukulttuurin puute vaivasi opinahjoja. Janovic huomasi myös, että kesällä suomalaiset käyttäytyivät huomattavan rennosti, kun taas talven pimeys veti ihmiset takaisin omiin kuoriinsa.

Created with Nokia Smart Cam

Teosten hauraus kertoo identiteettien henkisestä hauraudesta silloin kun Jugoslavia hajosi

Opintojen jälkeen Suomi veti edelleen puoleensa ja niinpä taiteilija päätyi peräti 11 vuodeksi Kuopioon opettamaan keramiikantekoa, kuvataidetta ja tuotesuunnittelua. Janovic kehitti samalla itselleen läheisestä pergamenttinahasta oman taiteellisen ilmaisumateriaalinsa. Löydettyään suomalaisen aviomiehen Janovic muutti Helsinkiin ja ryhtyi nyt toteuttamaan itseään monilla eri tekniikoilla.

KŠŠriytynyt aika

Kattokruunu pergamenttinahasta. Eloisat esineet. Kuva. Päivi Kiiski

Jugoslavian sota kummitteli implisiittisesti monien teosten aiheiden taustalla ja Janovic suosi hauraita materiaaleja kuvastamaan hajoavan entisen Jugoslavian ilmapiiriä. Pergamenttinahasta syntyi mm. kevyitä valaisimia ja ilmavia veistoksia. Myös eläimet ja koneet ihmisen työtovereina tuntui kiinnostavalta aihepiiriltä. Hevoset ja linnut toistuvat Janovicin taiteessa – taiteilija kokee itsekin olevansa lintujen sukua, onhan hän muuttolintuna lennellyt paikasta toiseen.

Raja on kuin veteen piirretty viiva – Rozalia Janovic / Lintup

LintuperspektiiviKuva: Päivi Kiiski

Muistot äidistä suodattuvat myös hänen taiteelliseen ilmaisuunsa. Jyrkät vuoristorinteet ja karu maisema liittyivät äidin syntymämaisemiin. Rinteitä kapuavat vuohet  ovat sitkeitä ja neuvokkaita kuin äiti, Janovic kertoo. Hänen mielestään tasangolla syntynyt ihminen on erilainen kuin vuoristoihminen.

Raja on kuin veteen piirretty viiva – Rozalia Janovic / Tarino

Tarinoita Dalmatian vuoristosta

Created with Nokia Smart Cam

Taiteilija ja valotaideteos. Kuva: Päivi Kiiski

Lopettelemme kahvittelua ja käymme vielä työhuoneella katsomassa kehitteillä olevia töitä. Hauskaa, että Suomen taide-elämä saa uutta verta tänä päivänä yhä kansainvälisimmin suuntautuneista taiteilijoistamme. Rozalia Janovic toimii monella tavalla sillanrakentajana. Hän ylittää eri tekniikkojen rajoja ja käsittelee luovassa työssään eri kulttuurien antamia virikkeitä. Samalla taiteilija kuitenkin tuntee olevansa jo kovastikin suomalainen

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s