Päivittelyä

Päivi Kiiski toimii kuvataidejohtajana Turun museokeskuksessa. Rakastaa koiria, elokuvia ja ympäristötaidetta. Inhoaa maksalaatikkoa, kylmyyttä ja siivoamista.

Koiramuseo Helsinkiin!

Jätä kommentti

Suomi on yhdistystoiminnan luvattu maa. Tuskin löytyy niin erikoista aihetta, että sen ympärille ei olisi perustettu yhdistystä. Sosiaalisen median kehittyminen ehkä tulee pitemmällä tähtäimellä vähentämään muodollisia organisaatioita.

Tiesitkö, että Suomen Kennelliitossa on tällä hetkellä kuutisenkymmentä vakinaista työntekijää, 150 000 jäsentä ja yli 2000 kerhoa. Kaiken kaikkiaan toiminnassa on mukana lähes 500 000 ihmistä – lähes yksi kymmenestä suomalaisesta kuuluu siis koiraharrastusten piiriin. Oikeastaan tämä ei ole ihme; niin monipuolinen koti- ja harrastuseläin koira on. Ajatelkaapa sokeainkoiria, poliisikoiria, metsästyskoiria, vetokoiria, sienikoiria, kaveri- ja terapiakoiria… Yksinäiselle ihmisille karvainen lemmikki tuo iloa, seuraa ja lohtua. En meinannut uskoa silmiäni kun muutama viikko sitten luin Ilta-Sanomista aivovammasta kärsivästä Mikael Turtiaisesta. Hänen avustajakoiransa jopa täyttää ja tyhjentää pesukoneen! Viime aikoina koiria on käytetty myös syövän tunnistamiseen.

Created with Nokia Smart Cam

Kari Järvinen ja Sissi. Kuva: Päivi Kiiski.

Koirat ovat harrastus, joka saattaa viedä mennessään. Minulla oli ilo ja kunnia tavata huhtikuussa kansainvälinen kaikkien rotujen koiratuomari ja koirataiteen keräilijä Kari Järvinen hänen kauniissa Helsingin kodissaan. Vastassa on suloinen, sosiaalinen chihuahua Sissi, joka pyrkii heti syliin. Järvisen mukaan useimmat koiraihmiset keräilevät erilaista koira-aiheeseen liittyvää esineistöä ja rekvisiittaa: kahvikuppeja, oluttuoppeja, puseroita, tuhkakuppeja, ikkunaverhoja, mattoja ja tupakansytyttimiä. Harvalla kuitenkin on laajempi varsinaisen koirataiteen kokoelma.

Kari Järvinen aloitti keräilyn 1960- ja 1970 –lukujen vaihteessa. Hänen nyttemmin edesmennyt vaimonsa keskittyi koira-aiheisiin erityisesti sisustuksessa ja pukeutumisessa. Hän oli erikoistunut skotlanninterriereihin ja tätä koirarotua käsittelevä käyttöesineiden ja taiteen kokoelma lahjoitettiin sittemmin Skotlantiin, terrieriyhdistykselle. Paljon on kuitenkin vielä jäljellä.  Järvisen kodissa saan juoda kahvini koiramukista ja makeutusaineen sekoitan kuppiini Kennelliiton koiralusikoilla. Keräily on vaiheessa – ei koskaan tiedä, mitä maailmalla seuraavaksi tulee eteen, toteaa Järvinen.

Järvisen kodin seinät ja hyllyköt pullistelevat hienoja taideteoksia. Mielestäni vaikuttavin on Puerto Ricosta hankittu kiinalaisten Fo-koirien kullattu veistospari. Nämä koirat esitetään aina parina, toinen edustaa naispuolista ja toinen miespuolista energiaa. Näin syntyy harmonia kiinalaisittain. Valtavan hieno on myös Kiinan Han-dynastian aikuista koiraa esittävä hautaveistos. Järvisen mukaan koira-aiheisessa taiteessa on hienoa, jos siinä näkyy selkeästi koirarodun ominaispiirteet. On kiinnostavaa katsoa vanhoja, vaikkapa 1600-luvun koiramaalauksia ja nähdä, miten rotupiirteet ovat aikojen saatossa muuttuneet.

William Wegman: Hieno lady

William Wegman: Hieno lady

Koira on käytetty aihe myös nykytaiteessa. Oma suosikkini on amerikkalainen taiteilija William Wegman (s.1943), joka on vienyt koiriin sovellettua antropomorfisimia ehkä pisimmälle, mitä tiedän. Antropomorfismi tarkoittaa ihmisenkaltaistamista eli inhimillisten ominaisuuksien liittämistä eläimiin, elottomiin esineisiin tai kuvitteellisiin kohteisiin. Wegman käyttää taideteoksissaan mallina yleensä weimarinseisojia.

Järvinen on testamentannut kirja- taide ja esinekokoelmansa Suomen Kennelliiton tulevalle museolle. Mitä? – kysyn ihmeissäni. Enpä ole kuullutkaan. No, Suomi on paitsi yhdistysten, myös museoiden luvattu maa, joten ei oikeastaan ole mitään syytä ihmettelyyn. Järvinen kertoo, että maailmalla on monia koiramuseota. Lontoossa ja New Yorkissa erityisen hienot. Suomeen on suunnitteilla kolmen vuoden sisällä Kennelliiton toimitilojen yhteyteen itsenäinen pieni museo ja kirjasto.  Tällä hetkellä osa sinne kaavaillusta esineistöstä on esillä Suomen metsästysmuseossa Riihimäellä. Näin juhlitaan samalla Suomen Kennelliiton 125-vuotisjuhlaa. Osa kokoelmasta jatkaa vielä Maailman voittaja –koiranäyttelyyn Helsingin Messukeskuksessa elokuussa. Suomen koiramuseon tarkoituksena ei ole kerätä vain taide- ja kulttuurihistoriallista esineistöä, vaan myös arkistoida ja dokumentoida laajasti Kennelliiton toimintaa.

Innokas koirataiteen ystävä voi tulevaa museota odotellessaan piipahtaa jo metsästysmuseossa. Kaikkein innokkain ehkä päättää ostaa oman koiran, mutta minä suosittelen ensin kummikoiran hankkimista. Itselläni on kolme kummikoiraa; kun omistajat ovat matkoilla, heillä on vakinainen hoitopaikka tiedossa.  Molemmat osapuolet hyötyvät ja minä saan lievittää ankaraa koirakuumettani.

Kiinalainen fo-koira.

Kiinalainen fo-koira.

Terrakottakoira. Kuva Art House Pentti Tuovinen

Terrakottakoira. Kuva: Art House Pentti Tuovinen

Created with Nokia Smart Cam

Eva Coranderin posliinikoirat. Kuva: Päivi Kiiski

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s