Päivittelyä

Päivi Kiiski toimii kuvataidejohtajana Turun museokeskuksessa. Rakastaa koiria, elokuvia ja ympäristötaidetta. Inhoaa maksalaatikkoa, kylmyyttä ja siivoamista.

Onnen koukkuja!

Jätä kommentti

Japanilaisia antiikkisia mainosjulisteita ja kauppiaiden värikkäitä mainoskalentereita nk. Meijo-Taisho –aikakaudelta (1868-1926)  esittelevä harvinainen näyttely on avattu galleria Atskissa, Helsingissä ajalla 5.5. – 16.5.2014. Näyttely on esillä harmittavan lyhyen aikaa. Ja kun taideteollisen korkeakoulun yhteydessä toimiva galleriakaan ei ole kovin tunnettu, yritän tällä blogillani nyt nopeasti herätellä katsojia. On harmillista, että galleria on kiinni lauantaisin ja sunnuntaisin, jolloin ihmisillä on tavallisesti eniten vapaa-aikaa. Näyttelyn avasi kokoelman omistaja, kiotolainen antiikkikirjojen ja –vedosten kauppias Sumio Yamazaki. Kaikki näyttelyssä esillä olevat teokset ovat myynnissä.

Kuva

Osakalaisen vihanneskauppiaan Sunya Kahein uudenvuoden hikifuda-juliste.
Kuvassa onnenjumalat Ebisu ja Daikoku laskevat suuria kaupankäynnin voittojaan. Etualalla pullistelee punainen ”onnen kala”, tai, joka kuuluu japanilaiseen uudenvuoden ruokaperinteeseen. Laivat tuovat mereltä täysiä riisilasteja. Taustalla kohoaa Fuji-vuori, jonka takaa onnea tuovat kurjet saapuvat pitkässä muodostelmassa kohti satamaa. Kohopaino, 1900-luvun alku.

 Näin keväällä, sakurojen eli kirsikankukkien ajan lähestyessä japanilainen taide tuntuu erityisen läheiseltä. Olen monena vuotena osallistunut Roihuvuoressa sijaitsevan japanilaisen kirsikkapuiston Hanami-juhlaan. Tänä vuonna se on sunnuntaina, toukokuun 18 pnä klo 12-17. Juhlien yhteydessä järjestetään pukukilpailu ja siellä voi bongata mm. akita inu –koiria, butotanssijoita, kendon harjoittajia, cosplay-hahmoja ja koton soittajia.  Kirsikankukat ovat kevään symboli ja ne ovat erityisen suosittu aihe myös japanilaisessa puupiirrostaiteessa.

Kuva

Kobelaisen sekatavarakauppiaan Inoue Fukutaron hikifuda-juliste.
Kuvassa onnenjumalat Ebisu ja Daikoku avaavat esiin suurta maalausta, jossa punainen aurinko säteilee kauppiaan mainostekstin taustalla. Teksti kertoo, että Inouen myymälästä löytyy runsas valikoima pientä ja suurta käyttötavaraa ja myös karuta-pelikortteja. Etualalla tanssii pullukka onnea tuova kaunotar O-Fuku, pukeutuneena Miko-neidon asuun. Puupiirros, 1880-90-luku. Kuva: Sumio Yamazaki

 Japanilaisen visuaalisen mainonnan kukoistus alkoi 1800-luvulla moniväristen hikifudien painatuksen myötä. Julisteiden tarkoitus oli houkutella asiakkaita myymälään ja jotta ne olisivat mahdollisimman pitkään käytössä, kuviin sisällytettiin onnen ja vaurauden symboleja.  Suosittuja aiheita olivat mm. 7 onnen jumalaa, Fuji-vuori ja valkoiset kurjet. Hauska yhteensattuma muuten, että Wäinö Aaltosen museossa voi tutustua parhaillaan onnenjumala Hotein hahmoon veistotaiteen muodossa : )

Kuva

Villu Jaanisoo: Hotei. Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Päivi Kiiski

 1900-luvun taitteessa julisteisiin lisättiin modernin ajan elementtejä – puhelin, gramofoni, junat ja höyrylaivat toivat tuulahduksen länsimaista ja tulevien aikojen vauraudesta. Onnellisuuden unelmalla koukutettiin kuluttajia siis jo yli sata vuotta sitten.

Kuva

Kakku- ja sokerimyymälä Umegae-do:n mainoskalenteri vuodelle 1913.
Yaossa toimineen kakkukaupan harvinainen mainosjuliste, johon on sisällytetty Yaon asemalta lähtevien junien aikataulu. Kalenteriosassa (keskellä) on perinteisen japanilaisen kuukalenterin lisäksi myös länsimainen aurinkokalenteri, jota ryhdyttiin käyttämään Japanissa 1870-luvulla. Yläosan kuvassa on näkymä aseman edustalta, alakuvassa juna on saapumassa kohti katsojaa. Höyryveturin vieressä näkyy pieni Umegae-do:n opaskyltti. Kauppa on luultavasti sijainnut aivan rautatieaseman läheisyydessä. Puupiirros. Kuva: Sumio Yamazaki

 Japanilaista puupiirrostaidetta on aina silloin tällöin esillä suomalaisissa museoissa. Mieleeni muistuu ainakin Helsingin taidemuseossa, Tennispalatsissa esitelty Edo-kauden eroottisten shunga-kuvien näyttely vuonna 2002. Kansallisgalleriassa on myös oma Ukiyo-e -kokoelma ja siitä on toteutettu kaksi näyttelyä: vuonna 1985  Kunisada – Puupiirtäjä kabukiteatterissa ja  vuonna 2000 Kirsikkapuun tuoksu – Japanin Edo-kauden puupiirrostaide. Hokusai ja Hiroshige –näyttelyn teokset olivat lainassa muualta.

 Mutta miten tämä antiikkisten mainosjulisteiden kokoelma on päätynyt Atski-galleriaan? Haluankin seuraavaksi esitellä lukijoilleni näyttelyn kummitädin, taidegraafikko,Taiteen tohtori Tuula Moilasen.

Kuva

Tuula Moilanen ja Sumio Yamazaki. Kuva: Päivi Kiiski

 Tuula Moilanen on Kankaanpään taidekoulusta valmistunut graafikko, joka kiinnostui grafiikan pajalla työskennellessään kirjapainotekniikkojen historiasta ja puupiirrosten vähemmän tunnetuista valmistusmenetelmistä. Salapoliisityö johti hänet 30 vuodeksi Japaniin, jossa hän vuosien opiskelun ja työskentelyn jälkeen alkoi valmistella aiheesta väitöskirjaa. Edes japanilaiset itse eivät tunteneet kaikkia puupiirrostensa historiaan liittyviä yksityiskohtia. Näin syntyi Aalto Yliopistossavuonna 2013  hyväksytty puupiirrosten aikakäsityksiä valottava väitöskirja Japanilainen puupiirros ajan ja ikuisuuden peilissä.

Moilasen tutkimus on kiehtovaa luettavaa, sillä aiheen vaativuudesta huolimatta se on kirjoitettu selkeästi ja helppolukuisesti. Taiteilija kertoo, että keskeinen avain japanilaisen kulttuurin ymmärtämiseen on länsimaista poikkeava syklinen aikakäsitys. Muuttuvat vuodenajat rytmittävät voimakkaasti ajan kulkua ja buddhalainen näkemys kaiken väliaikaisuudesta lyö leimansa myös taiteelliseen toimintaan.

Moilanen asuu nykyään osan vuodesta Suomessa ja hän suunnittelee jo seuraavaa yksityisnäyttelyä Helsinkiin. Edellinen oli galleria duetossa vuonna 2011. Taiteilija on tehnyt japanilaista kulttuuria tunnetuksi myös kirjallisissa muodoissa. Häneltä on ilmestynyt teos Haru Ichiban – taiteilijaelämää vuosituhannen vaihteen Kiotosta. Moilanen oli mukana toimittamassa oli mukana toimittamassa myös japanilaista fraasisanakirjaa.

 Lopuksi vielä vinkki Kansallismuseosta. Siellä on 11.4.-8.6.2014 esillä näyttely Spirit of Budo – Soturin Tie, joka esittelee japanilaisten taistelulajien historiaa. Näyttely on osa ”Spirit of Samurai 2014” -tapahtumakokonaisuutta, joka huipentuu sunnuntaina 1.6. Helsingissä Laakson ratsastuskentällä järjestettävään ratsastustapahtumaan. Ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa esiintyvä ratsastava samurairyhmä tulee Japanilaisesta Ogasawara-suvusta, jossa shintolaisuuteen pohjaavaa Yabusame -ratsastusjousiammunnan perinnettä on pidetty yllä jo 32 sukupolven ajan.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s