Päivittelyä

Päivi Kiiski toimii kuvataidejohtajana Turun museokeskuksessa. Rakastaa koiria, elokuvia ja ympäristötaidetta. Inhoaa maksalaatikkoa, kylmyyttä ja siivoamista.

”The Monuments Men” …ja mitä sen jälkeen tapahtuikaan?

Jätä kommentti

George Clooneyn ohjaama tositapahtumiin perustuva trilleri The Monuments Men kertoo historian suurimmasta aarrejahdista toisen maailmansodan aikaan. http://www.youtube.com/watch?v=CreneTs7sGs

Trillerin keskiössä on sotilasyksikkö, jonka Roosevelt määräsi Saksaan pelastamaan taideaarteita natsivarkaiden käsistä ja palauttamaan ne oikeille omistajilleen. Nämä miehet tunnetaan nimellä The Monuments Men. Monumenttimiehet olivat ryhmä liittoutuneiden joukoissa palvelleita, epätyypillisiä sotilaita. Keski-ikäiset ja rapakuntoiset museonjohtajat, kuraattorit ja taidehistorioitsijat pelastivat länsimaiselle kulttuurille tärkeitä kulttuurikohteita tuhoutumasta sodan melskeessä.

Kuva

The Monuments Men. Kuva: Finnkino

Sodan edetessä monumenttimiehille paljastui, että natsit olivat vieneet miehittämiltään alueilta miljoonia arvokkaita taideteoksia ja kulttuuriesineitä. Rappiotaiteena (Entartete Kunst) pidettyjä moderneja teoksia oli poltettu, ja Hitler oli antanut käskyn mahdollisen tappion hetkellä tuhota kaikki varastettu omaisuus.

Natsien toimeenpanema taide-esineiden ryöstely Saksassa ja miehitetyillä alueilla ajoittuu vuosiin 1933-1945. Saksalaiset taidehistorioitsijat olivat tehneet salaisia listoja Hollannin, Belgian ja Ranskan taidemuseoiden teoksista. Maailmansodan syttyessä kaikki oli valmiina, ja Saksan joukkojen perässä seurasi erikoisyksiköitä, jotka takavarikoivat valtavia määriä erilaisia taide-esineitä.  Paitsi museoista, taidetta ryöstettiin myös yksityishenkilöiltä, erityisesti juutalaisilta ja miehitettyjen alueiden aatelisilta.  Osa teoksista katosi lopullisesti.

Natsit lajittelivat esineistön niiden arvokkuuden perusteella useisiin eri luokkiin.  Arvokkaimmat oli tarkoitus sijoittaa Hitlerin nimikkomuseoon, hänen kotikaupunkiinsa Lintziin perustettavaan Fuhrer-museoon. Muutkin natsien johtomiehet olivat innokkaita taidevarkaita. Hermann Göring himoitsi kaikkea kaunista ja arvokasta ja sisusti varastetulla taiteella upeaa kartanoaan. Heinrich Himmler tahtoi nöyryyttää valloitettuja kansoja riistämällä niiltä kulttuuri-identiteetin.

Elokuva kertoo siitä, miten monumenttimiehet kuolemaa uhmaten etenivät liittoutuneiden eturintamassa pelastamaan taideteoksia vetäytyvien natsien tuhoamisvimmalta. Kysymys, joka esitetään elokuvassa useammankin kerran, kuuluu: onko taideteos yhtä arvokas kuin ihmishenki.  Menettihän kaksi monumenttimiestä henkensä operaation aikana.  

Koen The Monuments Men –elokuvan ohjauksen hiukan ongelmallisena. Vakava aihe esitettynä eräänlaisen viihdyttävän veijaritarinan muodossa ei mielestäni toiminut ja henkilöhahmot jäivät lisäksi ohuiksi. En myöskään ymmärrä ohjaajan ratkaisua jättää fokusointi itse taideteoksiin niin vähäiseksi. Hyvät näyttelijät kuitenkin pelastivat elokuvaelämyksen. Elokuvassa käsitellään pinnallisesti vain kahden taideteoksen kohtaloita: Gentin alttaritaulun ja Bruggen Madonnan.

Kuva

Michelangelo: Bruggen Madonna

Elokuva päättyy tilanteeseen, jossa liittoutuneet ovat jo vetäytymässä idästä lähestyvien venäläisten tieltä. Ryöstettyjen taideteosten tarina ei kuitenkaan lopu siihen, sillä satojatuhansia taideteoksia oli edelleen kateissa. Toisen maailmansodan päätyttyä useat eri organisaatiot ovat koettaneet jäljittää näitä teoksia, mutta jäljittäminen pääsi kunnolla vauhtiin vasta 1990-luvulla, jolloin useat toisen maailmansodan aikaiset arkistot aukenivat tutkijoille. ”Holokaust Era Assets” –niminen konferenssi vuonna 1998 määritteli kaikille aihetta tutkiville yhteiset tavoitteet. 

Kuva

Hubert ja Jan van Eyck. Gentin alttaritaullu

Huhtikuussa saimme lukea esim. että tunnetun, kuolleen saksalaisen taidekeräilijän poika Cornelius Gurlitt, on lopulta päässyt sopimukseen saksalaisviranomaisten kanssa tauluista, jotka hänen isänsä sai haltuunsa natsien valtakaudella. Viranomaiset takavarikoivat noin 1400 maalauksen kokoelman vuonna 2012. Joukossa oli mm. Picasson ja Matissen töitä. Suurin osa tauluista on juutalaisilta takavarikoituja. Helsingin Sanomat puolestaan otsikoi tällä viikolla, että Wienin Filharmonikoille lahjoitettu Paul Signacin teos on poliisin toimesta nyt palautettu teoksen alkuperäisen omistajan perillisille. Liian moni taideteos on edelleen väärillä omistajilla riittävän todistusaineiston puuttuessa.

On hämmästyttävää, miten paljon natsien varastamaa taidetta oli ehtinyt päätyä euroopalaisiin ja amerikkalaisiin museoihin. Eräiden arvioiden mukaan niitä on kymmeniätuhansia. Mm. Metropolitan Museum of Art on tunnistanut 393 maalausta, joiden omistussuhteet sodan aikana olivat epäselviä. Art Institute of Chigago on listannut 500 teosta, joiden provenienssi on yhtä epämääräinen. Wienin museot ovat joutuneet pitkien oikeudenkäyntien jälkeen palauttamaan Gustav Klimtin arvoteoksia niiden alkuperäisille omistajasuvuille. Lista on loputon.

Edes Suomessa ei ole puhtaita jauhoja pussissa. Nk. ”Claim´s conference” on esittänyt epäilyjä, että myös suomalaisiin museokokoelmiin olisi päätynyt natsien varastamaa taidetta. Aihetta on tutkittu Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeessa ”Eurooppalaisen taideperinnön jakajat – Suomi Saksan kansallissosialistien anastaman taiteen vastaanottajamaana”. Tarvittavien resurssien puuttuessa tutkimustyötä ei kuitenkaan ole vieläkään saatu päätökseen.

Monumenttimiehiä tarvittaisiin edelleen kaikkialla, missä käydään sotaa. Amerikkalaisten hyökkäyksen aikana Irakin kansallismuseo ryöstettiin.  Ja voi vain kuvitella, mitä tapahtuu parhaillaan Syyriassa. Kulttuuriperinnön tuhoaminen onnistuu kyllä ilman sotaakin. Talibanit räjäyttivät maailmanperintökohteeksi määritellyt Bamyanin Buddhan patsaat ja islamistit yrittivät tuhota Timbuktun historiallisen arkkitehtuurin ”epäislamilaisena”. Taide on kovin haluttua, mutta fundamentalisteille taide voi olla myös vaarallista!

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s