Päivittelyä

Päivi Kiiski toimii kuvataidejohtajana Turun museokeskuksessa. Rakastaa koiria, elokuvia ja ympäristötaidetta. Inhoaa maksalaatikkoa, kylmyyttä ja siivoamista.

Katutaidetta ja kaupunkikulttuuria

3 kommenttia

Katutaide on aihe, joka herättää monenlaisia tunteita. Myös katutaiteen merkityssisällöllä on huomattavaa huojuntaa. Vaikka tätä taidemuotoa, sanan laajimmassa merkityksessä, on harjoitettu jo antiikin ajoista alkaen, se usein liitetään viime vuosikymmeninä levinneisiin töhryihin ja vandalismiin.

Katutaidetta Buenos Airesissa, "Disney War"

Katutaidetta Buenos Airesissa, ”Disney War”
Kuva: Wikimedia Commons

Suomessa katutaide painottuu vahvasti graffititaiteeseen, tageihin ja sabluunamaalauksiin. Suuntauksen potentiaaleista ei kovin paljon keskustella, vaikka maailmalla katu- ja kaupunkitaide on löytänyt monenlaisia ilmenemismuotoja. Suurkaupungeissa, kuten Berliinissä (paikoittain myös Suomessa), näkee lukuisia kokonaisia rakennuksen julkisivun peittäviä muraalimaalauksia, toisaalta myös pienimuotoisia käsitteellisiä interventioita, joissa jotain kaupunkitilan vähäpätöistä yksityiskohtaa tuunataan taiteen keinoin ja luodaan näin uusia visuaalisia mielleyhtymiä. Sidneylainen Joe Hill työstää voimakkaisiin illuusioihin perustuvia 3D-maalauksia, ja City Canvas -niminen ryhmä järjestää animoituja kävelykierroksia. Heidän tavoitteenaan on elävöittää katutilaa liikkuvan kuvan ja valomaalauksen keinoin.

Erityisen hienoja ovat mielestäni vuorovaikutukseen pyrkivät katutaideteokset. Esim. Mark Jenkins on pitkään toteuttanut aitojen ihmisten näköisiä hahmoja, jotka herättävät outoudellaan ohikulkijan huomion. Kadulla kulkija virittäytyy näin osaksi Jenkinsin luomaa näytelmää. Candy Chang on puolestaan kirjannut talon seinään lukemattomia kertoja lauseen ”Before I die I want to…”, johon ohikulkijat saavat kirjoittaa mieleisensä jatkon. Katutaiteeksi voi lukea myös julkisissa ulkotiloissa toteutettavat performanssit, katusoiton ja vaikkapa paikkasidonnaisen yhteisötaiteen.

Neulegraffitia Turussa. Kuva: Kultur i Åbo -Facebooksivu.

Neulegraffitia Turussa. Kuva: Kultur i Åbo -Facebooksivu.

 

Sympaattisin ja ympäristöä hellävaraisimmin käsittelevä katutaiteen muoto on neulegraffiti, Yhdysvalloissa syntynyt taidemuoto, joka on nopeasti löytänyt ystäviä eri puolilla Suomea. Knit´n´Tag Turku -tapahtumassa kesällä 2013 Aurajoen varrella olevat puut vaatetettiin värikkäillä kudonnaisilla, mutta muuten neulegraffitin voi saada ylleen mikä tahansa karu kaupunkielementti. Mielessäni neulegraffaus näyttäytyy eräänlaisena länsimaisena versiona japanilaisesta populaarikulttuurista tutuksi tulleesta kawaii-ilmiöstä. Söpöä – kyllä vain – so cute!

Villinä syntynyttä katuluovuutta on jo useita vuosia koetettu ”kesyttää” museoiden, seminaarien ja festivaalien toimesta. Urbaanista ympäristöstä innoituksensa löytävän taiteen URB 13-festivaali esitteli viime vuonna kiinnostavalla tavalla poliittisen katutaiteen uusia ulottuvuuksia Venäjällä, jossa suuntauksen harjoittajat korostavat tavoitteitaan positiivisen muutoksen käynnistämiseksi maassa. Taiteilijat ja aktivistit pohdiskelevat yhdessä strategioita, joilla kansalaisyhteiskuntaa voisi vahvistaa kulttuurisen vastarinnan keinoin. Myös arabimaailmassa katutaide elää arabikevään jälkeistä kukoistuskauttaan. Valtavat seinämaalaukset eivät kumartele auktoriteeteille, diktaattorien kuvia tuunataan häijysti.

Sampsa: Lady Putin

Sampsan Lady Putin

Suomessa poliittinen katutaide on keskittynyt kaupunkitilan haltuunottoon liittyviin eettisiin kysymyksiin. Kuka hallitsee kansalaisten visuaalista ympäristöä? Onko kovan rahan mainostajilla yksinoikeus tuoda sanomaansa kuluttajalle? Onko vaihtoehtoisille viesteille ja arvomaailmoille tilaa? ”Suomen Banksyksi” nimetty katutaiteilija Sampsa esittelee 9.1.–2.2.2014 Galleria Contempossa kuvamaailmaansa, joka käsittelee taiteilijalle läheisiä yhteiskunnallisia kysymyksiä: tekijänoikeuksia, kaupan keskusliikkeiden monopoleja, Töölönlahden asemakaavaa… Keskikokoisiksi akryylimaalauksiksi muutettuina suureen mittakaavaan suunnitellut teokset menettävät jonkin verran voimaansa, mutta nautittava visuaalisuus ja sisältö säilyvät vahvoina. Tämän miehen taidetta katselisin mielelläni vaativassakin kaupunkitilassa.

Katutaide jaotellaan usein laillisiin ja laittomiin muotoihin. Näiden välisestä asemasta käydään kovinkin poleemista keskustelua. 1960-luvulla yhteiskunnan marginaaleissa syntynyt graffititaide on hiljalleen saavuttanut establishmentin hyväksyntää, mikä luonnollisesti ei miellytä kaikkia villejä ja vapaita graffitintekijöitä. Laillisten graffitiseinien läheisyyteen ilmaantuu melkein aina myös laittomia teoksia. Ehkä olisi paras hyväksyä tällainen rinnakkaiselo, kaupunkitilaa on mahdotonta hallita aukottomasti.

Oulun kaupunki on ottamassa käyttöön mielestäni oudon katutaiteen prosessimallin. Kaupunki on kartoittanut alikulkujen seiniä ym. pintoja, joita yksittäiset taiteilijat ja ryhmät voivat kovalla rahalla VUOKRATA puolen vuoden tai vuoden ajaksi. Kaupunki ei halua panostaa hankkeeseen äyriäkään, taiteilijoiden tulee rahoittaa koko lysti.  Visiona on synnyttää kaupungin kulttuurimyönteistä brändiä kirkastamaan tuhannen maalauksen kavalkadi vuoteen 2017 mennessä.  Tuntuu kummalliselta, että kaupunki haluaa näin rahastaa taiteilijoita. Eikö olisi mielekkäämpää valita vaikka vähemmän, mutta tasokkaampia tekijöitä ja hankkia sponsoreita. Mieleen tulee mm. Porin kaupungin tilaamat upeat, osin sponsorituella kustannetut katutaideteokset: Hanna Haaslahden Yön kahdeksan henkeä -valoteos Suomalaisen klubin pohjoisseinään ja M-Cityn toteuttama seinämaalaus Liikekulman julkisivuun. Porissa lienee muutenkin paremmat edellytykset edistää katutaidetta; järjestettiinhän jopa Porin taidemuseossa muutama vuosi sitten kansainvälinen näyttely Street Art – The New Generation.

Katutaiteeseen rinnastettavissa oleva, jokavuotinen kaupunkitaidetapahtuma on Turussa vuodesta 2005 järjestetty Olohuone 306,4 km². Kyseessä on yhdistyspohjalta, lukuisien toimijoiden yhteistyönä syntyvä festivaali, jonka tavoitteena on avata kaupunkilaisten silmät näkemään oma ympäristö taiteen keinoin uudessa valossa. Kesällä 2014 Olohuoneen teemana on KLISEE. Yhdistyksen kotisivuilla johdatellaan aiheeseen seuraavasti: ”Kyllä jokainen tietää, millaisia suomalaiset ovat: juroja metsäläisiä, jotka puukottavat toisiaan kännissä. Miehet eivät itke, naiset ovat huonoja kuskeja, lapset pelaavat koko ajan tietokoneella ja entäs se nykyajan nuoriso sitten.  Toimintaelokuvassa pahis ei kuole koskaan ja puhuu aina ulkomaisella aksentilla. Teatterissa näyttelijät huutavat koko ajan ja siirtyvät paikasta toiseen juoksemalla. Miesrunoilijalla on baskeri ja viikset. Räppärin musiikkivideolla on aina vähäpuheisia naisia ketkuttelemassa. Ja montako kukka- tai hedelmävatiasetelmaa maailmaan mahtuu?”

Osallistu Sinäkin vuoden 2014 Olohuone-tapahtumaan KLISEE -teemaisella teoksellasi ja auta tekemään maailmasta parempi, haastamaan asioiden lokeroimista ja näkemään kliseet toisin. Maailma ei ole mustavalkoinen, ja välissä on sitä harmaatakin. Teoksesi tulee sijoittua Turkuun. Teos voi olla esimerkiksi paikkaa kommentoiva installaatio, kiertokävely, interventio, kaupunkipeli, performanssiesitys, audiovisuaalinen tuotos tai kaupunkitilaan liittyvä kirjoitus, luento tai työpaja.

Joka tapauksessa – tervetuloa kesäkuussa Turkuun!

Olohuoneen verkkosivuille

Mainokset

3 thoughts on “Katutaidetta ja kaupunkikulttuuria

  1. Haaslahden teos Porissa on tehty täysin yksityisin varoin ja yksityisellä aloitteella. Lupaus ry on teoksen taustavoima. Porissa kaupungin lisäksi yksityiset tahot tukevat julkista taidetta. Yksi parhaista teostiloista on Kulttuuritalo Annankatu &.n sisäpiha. Tervetuloa Poriin ja kiitos Päiville mielenkiintoisesta jutusta!

  2. Kulttuuritalo Annankatu 6 eli Annis kts. http://www.pori.fi/kulttuuri/annis/annankatu6.html

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s